Saavutettavuus ja esteettömyys – ota kaikki käyttäjäsi huomioon
Saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole byrokraattien kiusantekoa vaan asioita, jotka kannattaa ehdottomasti laittaa kuntoon, jos haluat palvella sivustosi kaikkia käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Tämän artikkelin luettuasi ymmärrät mistä saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on kyse ja tiedät mistä lähteä liikkeelle. Blogikirjoitus on kirjoitettu Avaava Oy:n ja Accessible EU -hankkeen järjestämän ”Hyvän verkkokauppakokemuksen rakentaminen, työkaluna saavutettavuus” -seminaarin (18.4.2024) pohjalta.
Saavutettavuus ja esteettömyys - accessibility
Englanniksi puhutaan vain yhdestä termistä, accessibility. Suomessa käsite on jaettu kahden eri termin alle (saavutettavuus ja esteettömyys), koska ne kuvaavat hieman eri asioita ja painottavat erilaisia näkökohtia.
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikki voivat käyttää ja ymmärtää palveluita tai tuotteita, oli kyse sitten verkkosivuista, sovelluksista tai fyysisistä tiloista. Saavutettavuudella pyritään varmistamaan, että kaikki käyttäjät, mukaan lukien eri kyvykkyyksien ja tarpeiden omaavat ihmiset, voivat osallistua tasavertaisesti.
Esteettömyys taas keskittyy konkreettisesti poistamaan esteitä fyysisissä ympäristöissä, jotta ne olisivat helpommin saavutettavissa ja käytettävissä kaikille, erityisesti niille, joilla on vammoja tai liikkumisrajoitteita.
Mikä ihmeen saavutettavuusdirektiivi?
EU:n saavutettavuusdirektiivi, virallisesti tunnettu nimellä ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882”, pyrkii parantamaan digitaalisten tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta Euroopan unionissa. Direktiivi yhdenmukaistaa säännöksiä koko EU:n tasolla, mikä helpottaa yritysten toimintaa eri jäsenmaissa ja edistää sisämarkkinoiden toimintaa.
Direktiivin tausta perustuu tarpeeseen varmistaa, että kaikilla kansalaisilla, erityisesti vammaisilla ja ikääntyneillä henkilöillä, on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan. Tämä on vastaus kasvavaan riippuvuuteen digitaalisista palveluista ja tarpeesta saavuttaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaiset yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille.
Direktiivin tavoitteet ovat seuraavat:
- Parantaa saavutettavuutta: Direktiivi pyrkii varmistamaan, että tuotteet ja palvelut, kuten verkkosivustot ja mobiilisovellukset, ovat saavutettavia kaikille käyttäjille.
- Yhdenmukaistaa säännökset: Ennen direktiiviä saavutettavuusvaatimukset vaihtelivat eri jäsenmaissa, mikä loi epäyhtenäisiä markkinoita. Direktiivillä pyritään yhdenmukaistamaan saavutettavuusvaatimukset koko EU:ssa.
- Edistää innovaatioita: Saavutettavuusdirektiivin uskotaan kannustavan yrityksiä kehittämään uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä tuotteistaan ja palveluistaan helpommin saavutettavia.
Kesäkuussa 2025 tuleva täytäntöönpano tarkoittaa, että yritysten ja organisaatioiden on noudatettava näitä saavutettavuusvaatimuksia tarjotessaan tuotteita ja palveluita EU:n markkinoilla. Tämä on merkittävä askel kohti esteetöntä digitaalista ympäristöä Euroopassa.
Koskeeko direktiivi minua?
Direktiivin soveltamisala on laaja, mutta siinä on myös tiettyjä poikkeuksia ja rajauksia, jotka on tarkoitettu huomioimaan eri toimijoiden ja markkinasegmenttien erityistarpeet ja -olosuhteet.
Direktiivi koskee:
Julkiset sektorin toimijat: Kaikki EU:n jäsenvaltioiden julkisen sektorin elimet, mukaan lukien valtionhallinto, kunnat ja muut julkisoikeudelliset toimijat.
Yksityiset yritykset: Yritykset, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita, jotka on erityisesti mainittu direktiivissä. Tämä kattaa esimerkiksi verkkokaupat (poikkeuksena mikroyritykset), mobiilisovellukset, e-kirjat ja sähköiset maksupalvelut.
Tuotteiden ja palveluiden valmistajat: Yritykset, jotka suunnittelevat ja valmistavat tuotteita, kuten älypuhelimia, tietokoneita ja muita digitaalisen teknologian laitteita, joiden täytyy olla saavutettavia.
Direktiivi EI koske:
Mikroyritykset: Pienimmät yritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä ja joiden vuotuinen liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 2 miljoonaa euroa, ovat vapautettuja joidenkin direktiivin vaatimusten noudattamisesta.
Yksityishenkilöt: Direktiivi ei kohdistu yksityishenkilöihin, jotka eivät harjoita kaupallista toimintaa.
Tietyt toimialat ja palvelut: Esimerkiksi lento- ja raideliikenteen palvelut, jotka ovat jo muiden EU-säädösten alaisia saavutettavuusstandardeissa, eivät kuulu tämän direktiivin piiriin.
Miten saavutettavuus hyödyttää verkkokauppaa?
Vaikka saavutettavuuden huomioiminen ei direktiivin nojalla ole kaikille lakisääteinen vaatimus, voi se olla strateginen liiketoimintapäätös, joka usein parantaa yrityksen mainetta, lisää asiakastyytyväisyyttä ja avaa uusia markkinoita. Kaikki lähtee halusta avata oma kauppa tai palvelu mahdollisimman monelle tasavertaisesti käytettäväksi.
Kannattaa muistaa, että saavutettavuus ei palvele vain erityisryhmiä, vaan on yleensä kaikkien asiakkaiden etu. Saavutettavuus – kuten muutkin asiat verkkokaupassa – on matka, eikä kaikkea tarvitse tehdä heti, vaan pala kerrallaan.
Tärkeintä on hahmottaa asiakkaille tärkeimmät palvelupolut ja niiden kriittisimmät kohdat, jotta asiakkuutta ei menetetä. Verkkokaupan selkeät ostopolut, tuotekuvaukset, painikkeet ja kassasivun toimivuus vaikuttavat merkittävästi asiakastyytyväisyyteen. Saavutettavuus kannattaa ottaa osaksi tulevia päivityksiä ja palveluita, jotta niitä ei tarvitse jälkikäteen miettiä
Saavutettavuuden käyttäjänäkökulma verkkokaupoissa
Pandemia siirsi merkittävän osan ostoksista verkkoon, ja sen mukavuus korostui monille asiakkaille. Tämä siirtymä on vauhdittanut verkkokauppojen uudistuksia ja korostanut saavutettavuuden merkitystä.
Verkkokauppa mahdollistaa esimerkiksi näkövammaisille itsenäisen tuotteiden selaamisen ja päätöksenteon, mikä poistaa perinteisiin kauppoihin liittyviä haasteita. Fyysisessä kaupassa avustajan mukanaolo on saattanut tehdä shoppailusta työlästä ja aikaa vievää, mutta verkkokauppa antaa mahdollisuuden selata tuotteita itsenäisesti.
Saavutettavuuden kannalta suurin osa ongelmista liittyy maksuvaiheeseen. Pankkien logojen alt-tekstien puute vaikeuttaa näkövammaisten maksamista, kun näytönlukija ei alt-tekstin puuttuessa pysty lukemaan logoa ja näin ohjata käyttäjää oikean pankin maksuhyväksyntään. Tällaiset ongelmat voivat johtaa siihen, että käyttäjät siirtyvät kotimaisista palveluista helpommin saavutettaviin kansainvälisiin verkkokauppoihin, kuten Amazonille.
Logistiikassa on myös haasteita: pakettiautomaattien kosketusnäytöt ja korkealla sijaitsevat lokerot tekevät niiden käytöstä vaikeaa monille käyttäjille. Postin Smartpost -pakettiautomaatit ovat osittain ratkaisseet ongelmaa lisäämällä lokeroihin numeropadit braille-teksteineen, mutta parannettavaa on vielä paljon. On tärkeää, että yrittäjät ymmärtävät eri logistiikkavaihtoehtojen saavutettavuuden (sekä mahdolliset fyysiset esteettömyyshaasteet) ja tarjoavat vaihtoehtoja, joista asiakas voi valita itselle tutun ja mieluisan.
Erilaisten käyttäjäryhmien saavutettavuustarpeet
Verkkokaupoissa on edelleen paljon parannettavaa saavutettavuudessa. Käyttäjät, jotka tarvitsevat esimerkiksi näytönlukijaa tai navigoivat pelkällä näppäimistöllä, kohtaavat usein haasteita verkkokauppojen käytössä. Myös visuaalisuuteen liittyvät ongelmat, kuten riittämätön kontrasti tai vaikeaselkoinen kieli, vaikeuttavat asiointia.
Selkokieli on merkittävä osa saavutettavuutta, sillä se helpottaa palveluiden käyttöä kaikissa asiakasryhmissä. Välttämättömyytenä selkokieltä tarvitsee Suomessa arvioiden mukaan 650 000–750 000 ihmistä. Heidän joukossaan on muun muassa ikäihmisiä, kehitysvammaisia ja muistisairaita. Selkokielen periaatteisiin kuuluu selkeä ja ytimekäs viestintä, turhan terminologian välttäminen ja olennaisen tiedon korostaminen. On esimerkiksi tärkeää kertoa asiakkaalle, että ”ostos onnistui” eikä todeta, että ”ostotapahtumasi on rekisteröity järjestelmäämme”.
Näkövammaisten näkökulmasta verkkokauppojen yleisimpiä saavutettavuuspuutteita ovat esimerkiksi heikko tekstin ja taustan kontrasti, kuvista puuttuvat alt-tekstit (jotka näytönlukija lukee käyttäjälle ääneen) ja navigointiin liittyvät ongelmat, kuten otsikkotasojen määrittelemättömyys (H1 ym., järjestys, jossa näytönlukija lukee tekstit).
Esimerkiksi verkkokaupassa ilmestyvän virheilmoituksen esitystapa tulisi olla selkeä, eikä vain punainen tekstin väri. Myös kuulovammaisten tarpeet huomioidaan hyvin esimerkiksi tekstittämällä videot ja varmistamalla, ettei videon musiikki ole liian voimakas mahdolliseen puheeseen verrattuna. On myös tärkeää huomioida, että asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin, ei vain puhelimitse.
Ikäihmisille verkkokauppa voi olla mahdollisuus, mutta monet kokevat haasteita maksutapojen, käyttöliittymän ja teknologian käytön kanssa. Enter ry:n kaltaiset organisaatiot tarjoavat tukea, mutta verkkokaupat voivat itsekin auttaa ikäihmisiä tarjoamalla selkeitä ohjeita ja motivoimalla heitä. Selkeä käyttöliittymä, informatiivinen kieli ja yksinkertaiset toiminnot, kuten selkeät maksu- ja toimitusehdot, helpottavat ikäihmisten ja samalla kaikkien asiakkaiden kokemusta verkkokaupoissa.
Mistä lisätietoa ja neuvoa saavutettavuuteen?
Kokonaisuutena verkkokauppojen saavutettavuuden parantaminen edellyttää eri käyttäjäryhmien tarpeiden ymmärtämistä ja huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Lainsäädäntö ei ole tehty vaikeuttamaan yrittäjien elämää, vaan helpottamaan kaikkien kuluttajien ostokokemusta ja tekemään siitä huolettomampaa.
Useat järjestöt auttavat ja tarjoavat kauttaan mielellään testausapua ja neuvoja omien verkkosivujen tai verkkokaupan saavutettavuuskehityksessä ja uudistuksissa. Testaajia voi kysyä liitoilta sekä yhdistyksiltä. Suomessa on myös lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia auditointeja ja saavutettavuussuunnitelmia omien sivujen osalta.
Blogikirjoituksen pohjana käytetyt liitot, järjestö ja puheenvuorot:
– Avaava Oy, Terhi Tamminen ja Annika Lehdonjoki
– Innovation for All AS, Onny Eikhaug (NOR)
– Pulse Drive Oy Ltd, Sari Korhonen
– Sparrow Arrow, Jakob Rosin (EST)
– Funka Foundation, Susanna Laurin (SWE)
– Kehitysvammaliitto, Jenny Stolt
– Näkövammaisten liitto, Terhi Manninen
– Kuuloliitto, Viivi Kilpeläinen ja Paula Husso
– Enter ry, Anu Laurell
Lisätietoja ja hyödyllisiä linkkejä:
Digitaaliset palvelut saavutettaviksi – Saavutettavuusvaatimukset
Saavutettavuusvaatimukset ulottuvat myös verkkokauppoihin kesäkuusta 2025 lähtien | Kauppa
Prisma.fi-verkkokaupassa saavutettavuus on jo osa arkea | Kauppa
Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke 1.9.2023-31.8.2025. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Savonlinnan Hankekehitys Oy ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR+ -ohjelmasta.
