Verkkotekstin rakenteella on väliä

influencer, writing, girl-4081842.jpg

Julkaistu nettisivuilla 9.2.2024
Kirjoittaja Piritta Seppälä

Verkon eri ympäristöihin kirjoitettaessa samat perussäännöt pätevät käytännössä lähes jokaisessa kanavassa. Huomion kiinnittäminen tekstin rakenteeseen on yksi asia, jolla tekstien luettavuutta voi parantaa kaikkialla, oli kyse sitten verkkosivuartikkelista, sähköpostista tai sosiaalisen median julkaisusta. Kun lukijan on helppo silmäillä hänelle suunnattua tekstiä myös puhelimen näytöltä, menee tekstin sisältökin perille paremmin.

Seuraavassa kuvailen, millaisia perusperiaatteita verkkotekstin kirjoittamiseen liittyen kävimme Digiportaiden koulutuksissa läpi. Vinkkejä voi soveltaa jokaiseen yrityksen verkkokanavaan aina sen perusteella, paljonko asiasta kuhunkin ympäristöön voi kirjoittaa. Esimerkiksi verkkokaupan tuotekuvaukset voivat olla pituudeltaan rajattuja ja yhteen twiittiin merkkejä tällä hetkellä mahtuu 280.

Seuraavassa listauksessa keskityn tekstiin verkkoartikkelin rakenteen kautta. Nostan esiin kahdeksan vinkkiä, joihin huomiota kiinnittämällä voi parantaa niin tekstin luettavuutta, silmäiltävyyttä kuin löydettävyyttä hakukoneissa. (Kuva 2.)

1. Kirjoita yhdestä aiheesta kerrallaan.

Verkkoartikkelin sisältö selkeytyy, kun kirjoitat artikkelissa yhdestä asiasta kerrallaan. Näin tekstin kohdentaminen lukijalle on myös helpompaa ja samalla tekstin pituus pysyy maltillisena.

2. Sopiva artikkelin pituus on 0,5–1,5 A4-sivua.

Yleispätevää pituutta verkkoartikkelille on mahdotonta määrittää, koska verkkotekstejä on niin monenlaisia. Uutisissa, blogeissa, tuotekuvauksissa, tapahtumailmoituksissa tai referenssiteksteissä tekstin sopiva pituus on 1–1,5 sivua, väliotsikot mukaan lukien. Näin teksti pysyy ytimekkäänä ja lukija jaksaa lukea sen alusta loppuun.

3. Otsikossa on hyvä olla 4–8 sanaa.

Tämä ohje on myös suuntaa antava, sillä otsikkopituuteen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi yrityksen verkkosivuston otsikolle asettamat rajat. Otsikossa on kuitenkin hyvä olla enemmän sanoja kuin yksi tai kaksi. Näin otsikosta tulee tekstin sisältöä kuvaileva ja mielenkiinnon herättävä. Otsikon tarkoitus on kertoa lukijalle, mitä artikkeli pitää sisällään.

Liian pitkää otsikosta ei myöskään kannata tehdä. Tällöin se on vaikea lukea, etenkin jos verkkosivun otsikkofontti on määritelty kovin suureksi. Otsikoiden luettavuutta parantaa osaltaan myös verbi osana otsikkoa.

4. Vain yksi asia kussakin kappaleessa.

Kappaleissa on hyvä käsitellä aina yhtä asiaa kerrallaan. Näin lukijan on helpompi sisäistää hänelle kerrottuja aiheita. Tätä voi harjoitella esimerkiksi sähköpostia kirjoittaessaan: tarkastele tekstiäsi ja mieti, monestako asiasta olet kussakin kappaleessa kirjoittanut. Jos tunnistaminen on vaikeaa, voi seuraava vinkki auttaa eteenpäin.

5. Maksimissaan viiden rivin pituisia kappaleita.

Verkossa tekstin luettavuus heikentyy, kun kappaleiden pituus ylittää viisi riviä. Pidemmissä kappaleissa silmä alkaa hyppimään riviltä toiselle, eikä enää erota mitä kohtaa on juuri lukenut.

Yleismaailmallinen ja kaikkiin verkkoympäristöihin pätevä ohje onkin kirjoittaa kappaleita, joiden pituus vaihtelee kahden ja viiden rivin välillä. Tätä ohjetta noudattamalla voi myös oppia tunnistamaan, puhuuko kappaleessaan yhdestä vai useammasta asiasta.

6. Katkaise teksti väliotsikoilla, kuvalla tai luettelolla.

Etenkin pidempien verkkotekstien luettavuutta parantaa sen pilkkominen osiin. Erilaiset katkaisevat elementit, kuten väliotsikot, kuvat tai luettelot, tasapainottavat tekstiä. Samalla lukijan silmä saa niiden kohdalla levähtää hetkeksi.

Väliotsikot jäsentelevät tekstiä ja kertovat, mitä asiaa artikkelin eri kohdissa käsitellään. Väliotsikoiden avulla lukija voi halutessaan silmäillä tekstin ensin läpi ja sen jälkeen päättää, mihin kohtaan keskittyy tarkemmin. Väliotsikot voivat olla esimerkiksi 3–5 sanaa pitkiä.

Käytä kuvia, jos ne tuovat tekstiin jotakin lisäarvoa. Kuvat sopivat esimerkiksi tuotekuvauksiin, tapahtumailmoituksiin tai tilastojen esittelyyn.

Luettelot, joissa asiat esitetään allekkain olevana listana, helpottavat tekstin sisäistämistä. Voit käyttää luetteloita kaikissa verkon julkaisuympäristöissä twiiteistä verkkoartikkeleihin.

7. Käytä luetteloita, kun listaat yli kolme asiaa.

Laita asiat allekkain olevaksi listaksi, kun luettelet kolme tai useampia asioita tekstissäsi. Esimerkiksi näin:

Uimarannalle tarvitset mukaan
– uimapuvun
– pyyhkeen
– uimalasit
– vesipullon.

8. Kirjoita tiiviitä virkkeitä: yksi pilkku riittää.

Maksimissaan yksi pilkku ja sitten piste. Tämä on vinkki, jonka hyvin moni koulutuksiin osallistunut on todennut tarpeelliseksi. Usein kirjoitamme liian pitkiä virkkeitä, jolloin tekstin sisällön muistaminen heikkenee. Vähentämällä pilkkujen, ja- ja sekä-sanojen määrää virkkeissäsi parannat tekstisi luettavuutta huomattavasti.

Jos tunnistat itsessäsi niin kutsutun pilkkuviljelijän, lisää tekstiisi rohkeasti pisteitä pilkkujen tilalle. Näin voit huomata, että ymmärrät tekstiäsi itsekin paremmin. Hyvä perusvinkki liian pitkästä virkkeestä on tämä: jos pisteen kohdalla et enää muista, mitä virkkeen alussa luit, on virke liian pitkä.

Teksti saa olla kuitenkin elävää. Mitään näistä yleisistä tekstin rakenneohjeista ei pidä noudattaa orjallisesti, ja tekstissä saa olla mukana myös näitä rikkovia osia. Joskus virkkeet voivat olla myös pidempiä.

Tärkeintä on tehdä teksteistä sellaisia, että lukijan on ne helppo lukea. Harjoittele siis niitä asioita omissa teksteissäsi, joissa koet olevan eniten kehitettävää. Hyvänä harjoitusympäristönä toimii päivittäin käyttämämme, arkinen sähköposti!

Lue myös: Toimivat verkkotekstit yrityksen menestyksen tukena.

Alkuperäinen artikkeli löytyy kokonaisuudessaan hankkeen julkaisusta: Menesty verkossa: huippuasiantuntijoiden tehovinkit. Digiportaat 2.0

Kirjoittaja:
Piritta Seppälä

Piritta Seppälä on viestinnän, verkkoviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja. Hän auttaa yrityksiä, organisaatioita ja niiden henkilöstöä tekemään viestintää, joka on selkeää, tavoitteellista ja resurssien mukaan toteutettavaa. Piritta tunnetaan erityisesti järjestöjen sosiaalisen median viestinnän edelläkävijänä. Hän on kirjoittanut järjestösomesta myös kaksi tietokirjaa.

Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke 1.9.2023-31.8.2025. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Savonlinnan Hankekehitys Oy ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR+ -ohjelmasta.

Lisää lukemista