Tekoäly ja tekijänoikeudet
Tähän blogikirjoitukseen olemme koonneet tämänhetkistä tietoa tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja asioista, joita yrittäjän tulisi ottaa huomioon hyödyntäessään tekoälysovelluksia. Kirjoitus keskittyy erityisesti generatiivisen tekoälyyn ja sen tuottaman materiaalin tekijänoikeuksiin. Generatiivisia tekoälysovelluksia ovat mm. ChatGPT, Copilot, Midjourney ja DALL-E.
Generatiivinen tekoäly (Generative AI) on laaja termi, joka kuvaa mitä tahansa tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta tekstiä, kuvia, videoita tai äänitiedostoja. Generatiivisen tekoälyn taustalla ovat suuret kielimallit, jotka on koulutuettu valtavan suurilla aineistoilla. Oppimansa pohjalta tekoäly pystyy tuottamaan uusia ja ainutlaatuisia yhdistelmiä sisällöstä.
EU alkaa ensimmäisenä maailmassa säännellä tekoälyä
EU:n tekoälysäädös ”AI ACT” asettaa rajoituksia tekoälyn käyttöön EU:ssa. Säädös menee vielä neuvoston hyväksyttäväksi ja tulee asteittain voimaan syksystä 2024 alkaen. Pyrkimyksenä on varmistaa sääntelyn avulla turvallinen tekoälyn käyttö ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioitus. Säädöstä avataan selkeästi Euroopan parlamentin sivuilla.
Säädöksessä luokitellaan tekoälyjärjestelmät riskin mukaan neljään kategoriaan: yleiskäyttöiset järjestelmät, rajoitetun/matalan riskin järjestelmät, korkean riskin järjestelmät ja kielletyt järjestelmät. Mitä suurempi riski tekoälystä on yhteiskunnalle, sitä tiukemmat säännöt tekoälyn käytölle. Säännöt kieltävät mm. sosiaalisen pisteytyksen, kuvien haravoinnin kasvojentunnistustietokantoja varten ja käyttäytymistä manipuloivan tekoälyn. Asiasta on uutisoinut mm. Kauppalehti.
Tekoälyn riskien tunnistamisen lisäksi säädöksessä määritellään avoimuusvaatimus, jonka tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn käyttäjät ymmärtävät, milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa.
Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tekoäly vaikuttaa ihmisten päätöksentekoon tai kun tekoälyn tuottama sisältö voi sekoittua ihmisen luomaan sisältöön. Esimerkiksi chattibotit tai deepfake-kuvat ja -videot menevät tähän kategoriaan ja niiden yhteydessä tulee tuoda esille tekoälyn käyttö:
”Tekoälyn luoma tai muokkaama sisältö (esimerkiksi kuvat, ääniraidat tai videot) tulee merkitä selvästi, jotta käyttäjät tietävät, milloin kuluttavat tekoälyyn pohjautuvaa sisältöä.” Euroopan parlamentti
Läpinäkyvyys ja avoimuus tekoälyn käytöstä ei ole vain juridinen vaatimus, vaan se auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja lisäämään luottamusta.
Tekijänoikeuden perusperiaatteet tekoälyn luomien teosten suhteen
Tekoäly tulee vaikuttamaan IPR-oikeuksiin (Intellectual Property Rights) eli aineettoman omaisuuden oikeuksiin. Tämä käsittää niin teollisuusoikeudet (esimerkiksi patentti ja tavaramerkki) kuin tekijänoikeudet. Petteri Günther, Counsel ja asianajaja, avasi tekijänoikeuksien perusperiaatteita ja kuinka ne toimivat tekoälyn kanssa Digiportaat ja EESpäin Innovaatiot -hankkeiden järjestämässä koulutuksessa Tekoäly ja tekijänoikeudet (26.3.2024).
Tekijänoikeus suojaa luovia teoksia, kuten kirjallisuutta, musiikkia, taiteita ja ohjelmistoja antamalla alkuperäiselle tekijälle yksinoikeus teoksen käyttöön. Tekijänoikeudella ei kuitenkaan suojata ideaa, vaan ilmaisua. Kuka tahansa voi toteuttaa saman idean, mutta toteutus on erilainen. Lisäksi tekijänoikeuden saaminen teokselle vaatii, että tekijä on ihminen. Jos ihmistekijä puuttuu, niin kyseessä ei myöskään ole teos.
Näiden kahden perusperiaatteen takia tekoälyllä luotuihin kuviin ei voi lähtökohtaisesti saada tekijänoikeutta. Yksinkertainen prompti (esimerkiksi ”valkoinen kukka”) katsotaan olevan idea, jonka pohjalta tekoäly (ei ihminen) tuottaa satunnaisen tuotoksen. Tekoäly itse ei myöskään voi saada tekijänoikeutta kuvaan, sillä se ei ole luonnollinen henkilö. Tekoälyllä luotujen kuvien tekijänoikeuksista on kirjoitettu kattavasti Digi-kuva -sivuilla.
Tekoälyllä luotuun kuvaan voi olla mahdollista saada tekijänoikeus, jos todetaan kuvan tekemiseen sisältyneen itsenäistä luomistyötä. Määritelmiä itsenäisen luomistyön määrälle ja laadulle ei ole tehty ja oikeuden tulkinnat ja painotukset tulevat tulevaisuudessa näyttämään, miten tekoälyllä tai sen avulla tehtyjen teosten tekijänoikeudet määrittyvät.
Ennakkotapauksia siis tarvitaan ja toivotaan. Esimerkiksi Midjourneylla luotu Théâtre D’opéra Spatial (engl. Space Opera Theater) -kuva ei saanut Yhdysvalloissa tekijänoikeussuojaa, vaikka sen tekijä Jason Michael Allen oli kertomansa mukaan käyttänyt kuvan luomiseen 624:aa eri promptia. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9%C3%A2tre_D%27op%C3%A9ra_Spatial
Nähdäänkö tekoäly tulevaisuudessa virtuaalisena pensselinä, jolla ilmaistaan luovuutta omaperäisellä tavalla, vai koneena, joka tuottaa sattumanvaraisia tuloksia?
Kenellä on oikeudet aineistoon: käyttäjillä vai palveluilla?
Tekoälypalveluita käyttäessä tulisi tutustua sen käyttöehtoihin ja erityisesti siihen, millaiset oikeudet palvelut antavat luomallesi sisällölle ja millaisia oikeuksia he pitävät itsellään.
Esimerkiksi Midjourneyn käyttöehdoissa (Kuva 1) todetaan käyttäjän omistavan kaikki palvelun avulla luomat tuotokset tietyin poikkeuksin. Huomaa kuitenkin, että annat samalla myös Midjourneylle erittäin laajat oikeudet käyttää palvelulla tekemiäsi prompteja ja tuotoksia.
Näistä linkeistä pääset lukemaan (englanniksi) suosituimpien tekoälypalveluiden käyttöehdot: Midjourney, ChatGPT, Copilot ja Gemini. Kannattaa selvittää myös mahdolliset erot ilmaisten palveluiden ja maksullisten palveluiden käyttöehdoissa.
Mikä on indemnity-ehto ja mikä merkitys sillä on käyttäjälle?
Indemnity-ehdot ovat sopimusehtoja, jotka määrittelevät osapuolten välisen vastuunjaon erityisesti vahingon, kustannusten tai velkojen korvaamisen osalta sopimuksen täytäntöönpanon aikana.
Microsoft, Adobe ja viimeisimpänä Google ovat ottaneet indemnity-ehdot käyttöön tekoälypalveluissaan. Indemnity-ehtojen myötä nämä yritykset tulevat korvaamaan käyttäjiensä puolesta, jos heidät haastetaan oikeuteen tekoälytuotteidensa aiheuttamista immateriaalioikeusrikkomuksista.
Indemnity-ehto suojaa näiden tekoälypalveluiden käyttäjiä, samalla kun se mahdollistaa kyseisten yritysten saavuttaa itsellensä suotuisampia päätöksiä tekijänoikeusriidoissa.
Lopuksi
Tekijänoikeuksien huomioiminen tekoälyn käytössä on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä alue, joka vaatii yrittäjiltä aiheen seuraamista. EU:n tekoälysäädös on merkittävä askel kohti vastuullisen ja turvallisen tekoälyn sääntelyä, mutta ei auta tekijänoikeuksien määrittelyssä tekoälyn kanssa. Tulkinnanvaraisuutta on paljon ja tulkintatilanteita tullaan myös näkemään.
On olennaista, että yrittäjät perehtyvät huolellisesti käyttämiensä tekoälypalveluiden käyttöehtoihin, ymmärtävät mahdolliset tekijänoikeudelliset riskit ja ottavat käyttöön tarvittavat toimenpiteet näiden riskien hallitsemiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maininnat siitä, että kuva tai teksti on tehty tekoälyllä.
Lähteet:
Euroopan komission asetusehdotus: Tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta EUR-Lex – 52021PC0206 – EN – EUR-Lex (europa.eu)
EU:n tekoälysäädös on ensimmäinen laatuaan | Aiheet | Euroopan parlamentti (europa.eu)
Tekoälykuvien tekijänoikeudet – Tämä on hyvä tietää (2024) | Digi-kuva.fi
PRH – Tietoa PRH:sta – IPR-tietoa pk-yrityksille
OpenAI Terms of use Terms of use (openai.com)
Copilot – Terms of Use (bing.com)
Google is latest company to indemnify AI users against infringement | Legal Dive
